Penkkiä, Pumppia, Painetta

Mädisön täällä taas hei!

Ihan alkuun haluan huomauttaa, ettei Salibeibemme Mansku ole kadonnut, vaan hän on joogaretriitillä Intiassa, joten toivottakaamme kaikki aurinkotervehdyksien täyttämää viikkoa hänelle!

Kolmen päivän reenit on takana ja jokaisesta niistä olisi voinut tehdä oman postauksensa, mutta aika on rajallinen Salibeibelläkin. Kyllä on sormia poltellut kun olen odottanut pääsyä jakamaan kokemukseni kanssanne!

Perjantaina kävin Musclen sekä Lexan kanssa hoitamassa salitreenin pois alta. Lexalla oli käsipäivä, Muscle hoiteli korsettiaan ja minä peppuani. Meillä kolmella on kisa siitä, kenellä on isoin (ja kiintein) takapuoli kesään mennessä. Tästä on tulossa oma postaus helmikuussa!
Kokeilin ensimmäistä kertaa penkkiä, mutta nostin niin pieniä lukuja etten kehtaa niitä ääneen sanoa! Muscle nosti hillittömiä lukuja. Se on mun penkki-idoli.

Lauantaina Muscle meni spinningiin ja minä BodyCombattiin. Edellisestä kerrasta olikin mukavat neljä vuotta ja odotin kuolemaa. Se on viimeisin muistoni tästä tappotunnista, jossa vastustajia tulee joka nurkasta ja mattojen alta. Koitapa niitä piestä ja antaa korvatillikoita, nyrkkiä nenään ja poskeen vuorotahtia, kuulet sen rutinan kun rusto taipuu poskelle ja luut katkeavat ja luulet sen olevan jotain, kunnes tajuat pahimman vastuksen olevan sinä itse. Se katsoo sua peilistä suoraan silmiin eikä sen katse värähdä, ei väistä vaikka kuinka kurkotat iskua pidemmälle ja tähtäät keskelle kasvoja. Se nauraa sulle. Se näkee kuinka sä et voi voittaa. Se nauttii ja tietää olevansa sun pahin painajainen, sun kovin haastaja. Vielä en ole itseäni nenään tirpassut, vaikka joskus pimeillä kujilla varjojen säikyttäminä olen asiaa ajatellut... Niin... Pataan saatana...
Öh, anteeksi, ajatus pääsi harhailemaan. Tunti oli täydellisyyttä hipovaa tykitystä, hyppyä, potkua, kyykkyä, nyrkkiä ja agret huipussa siellä kyllä sai ollakin kun eteen sattui astelemaan joku pygmi muija, joka oli koko ajan mun edessä vaikka koitin siirtyä niin että sen pahimman vastustajani olisin silmästä silmään nähnyt. Näin vilaukselta. Tuo pygmi oli niin raivostuttava! En uskaltanut viedä potkuja loppuun asti kun pelkäsin potkaisevani sen pään irti. Näin jo sen kierivän salin toiseen nurkkaan ja työntävän kieltään ulos sen silmien pyöriessä villisti ympäri. Paikallaan se silti pysyi.
...Anteeksi, takaisin aiheeseen: Sillä oli salin pahimmat agret ja no offence, onneks se on löytäny paikan missä purkaa ne. Se on salee se muija joka antaa sulle pataan jos sitä nakkijonossa etuilet.

kuva: https://www.123rf.com/photo_11304349_girl-training-body-combat.html

Sunnuntaina Punttikarhu vihdoin ja viimein suostui lähtemään kanssani Pumppiin. Olen yrittänyt saada häntä mukaan spinningiin ja pumppiin viimeiset kuusi kuukautta ja voitte kuvitella sitä sisäistä riemua kun väsytystaktiikkani toimi vihdoin. Pääsimme vielä suosikkiohjaajani Jukan tunnille. BodyPump on ainoa ryhmäliikuntatunti, jossa en kertaakaan vilkuile kelloa. Rakastan sitä. Eniten sydämeni sykkii kyykky-, selkä- ja askelkyykky-biiseille. Nykyään olen alkanut pitämään myös hauberista ja hartiasarjasta, mutta mulla on ihan auttamattoman heikot ylävartalon lihakset! Punnerrukset ei mene -vielä. Tänään mulla oli seuraavat painot käytössä:

Lämppäri: 7kg
Kyykky: 17kg
Rinta: 7kg
Selkä: 10kg
Ojentajat: 4kg (käsipainot)
Hauis: 4kg (käsipainot)
Askelkyykky: 17kg
Hartiat: 3kg (käsipainot)

Kuten voitte huomata, teen aivan naurettavan pienillä vastuksilla vielä! Mutta kyllä minä perkeleeni kesytän. Selkäsarjassa olen vasta oppinut oikean tekniikan yhdistelmään, siispä oma maksimi on vielä hakusessa. 10kg meni kevyesti, joten ensi kerralla lisään pari kiloa.
Punttikarhun komentti Pumpista: "Ei ollut mun juttu, mutta alan käymään".

Punttikarhun uusi, oma lukko

Tällä viikolla siis viidet reenit tehtynä. Ensi viikolla uudet kujeet! Kuinka te treenasitte? Onko teillä toiveita seuraavan postauksen aiheesta?

xx Mädisön